Touhutessani politiikassa minulta kysyttiin mitä ihmeellisimpiä asioita. Kokosin useimmiten toistuneet kysymykset ja vastaukseni niihin tälle sivulle. Lisää ajatuksiani löydät kotisivujeni pääsivun linkkien takaa.
LYHYESTI 1. Lyhyesti: Mitä osaat? Lainaan tähän erästä työpaikkahakemuksesta, jonka joskus kirjoitin: Mikäli arvostatte laajaa koulutusta, monipuolista työkokemusta, järjestelmällistä työskentelyotetta sekä kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa toisinaan hyvinkin nopeasti muuttuvissa olosuhteissa, olen etsimänne henkilö. Olen kohta 44-vuotias tamperelainen kasvatustieteen maisteri. Pääaineena yliopistossa opiskelin aikuis- ja ammattikasvatusta. Sivuaineina opiskelin psykologiaa (59 ov), liiketaloustiedettä (55 ov), erityispedagogiikkaa (35 ov) sekä sosiaalipsykologiaa (15 ov). Parhaillaan viimeistelen väitöskirjatutkimustani, jonka kohteena ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet tai jättäytyneet nuoret. Koulutukselliset vahvuusalueeni liittyvät siis hyvin läheisesti ihmisten väliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen, kaupallista ja liikkeenjohdollista näkökulmaa unohtamatta. Toimin kahdeksatta vuotta kaupallisten aineiden päätoimisena tuntiopettajana. Teoreettista osaamista opettajan työhön olen hankkinut suorittamalla opettajan pedagogisen pätevyyden (60 op) sekä opetushallinnon tutkinnon (kelpoisuusasetus 986/1998, 8 ov). Lisäksi minulla on erillisiä opetushallinnon opintoja Joensuun yliopistosta. Opetustyön lisäksi minulla on useiden vuosien kokemus erilaisista vastuullisista liike-elämän tehtävistä. Ennen kauppaopettajaksi ryhtymistä työskentelin X Oy:n ja sen tytäryhtiö Y Oy:n palveluksessa Tampereella ja Helsingissä myyntipäällikkönä. Tehtäväkenttäni oli laaja, ja siihen kuului mm. tulosten seuranta ja raportointi myyntijohtajalle, myyjien myyntityön ohjausta, asiakaspalautteiden käsittelyä sekä yhteydenpitoa yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin. Sitä ennen työskentelin Z Oy:n palveluksessa yli neljän vuoden ajan erilaisissa myyntiin, markkinointiin sekä yrityksen ja sen toiminnan kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Viimeisin tehtäväni Z Oy:n palveluksessa oli myyntijohtaja. Niin nykyisiin kuin aikaisempiinkin työtehtäviini on kuulunut paljon esimies- ja johtamistyöskentelyä sekä erilaisia hallinnollisia tehtäviä. Osaamistani syventää se näkemys, jota olen hankkinut suorittamalla Kauppa- ja teollisuusministeriön toimitusjohtajakurssin sekä eMBA–tutkinnon Haaga Instituutissa. Molemmissa näistä opintokokonaisuuksista painotettiin etenkin asiakkuusajattelua, henkilöstövoimavarojen tehokasta hyödyntämistä sekä ryhmätyöskentelyä. Uskonkin vahvasti, että juuri nämä edellä mainitut osatekijät aidosti sisäistävät organisaatiot ovat tulevaisuuden menestyjiä. Luonteeltani olen avoin, ihmisistä ja asioista aidosti kiinnostunut, ja ennen kaikkea aina valmis kohtaamaan uusia, mielenkiintoisia haasteita. Ominaista minulle on uusien ideoiden etsiminen, niiden itse tuottaminen ja edelleen käyttökelpoiseksi jalostaminen. Innostukseni ja positiivinen asenteeni tarttuvat helposti myös muihin ryhmäni jäseniin, mikä osaltaan edesauttaa töiden sujumista ja vaativienkin tavoitteiden yhdessä saavuttamista. Erityiseksi henkilökohtaiseksi vahvuudekseni mainitsen kykyni hahmottaa nopeasti suuret kokonaisuudet yksittäisten osatekijöiden merkitystä kuitenkaan unohtamatta tai väheksymättä.
2. Oletko natsi? En ole.
3.Oletko rasisti, ulkomaalaisvastainen tai peräti muukalaisvihamielinen? En ole mitään näistä.
4. Oletko ajatellut perustaa blogia esimerkiksi Uuden Suomen palveluun ja näin tavoitella uusia kohderyhmiä? Ajatus kuulostaa hyvältä, mutta valitettavasti en ehdi joka paikkaan. Kirjoitan jatkossakin omilla kotisivuillani www.juhamakiketela.info.
5. Olet kertonut, että lempiruokaasi ovat pinaattilätyt mansikkahillolla. Pitääkö tämä oikeasti paikkansa? Jos pitää, niin mitä mieltä olet koulujen kasvisruokapäivistä? Kyllä se pitää paikkansa. Kasviruokapäivä kouluissa on oikein hyvä idea. Kasviruoka on oikein tehtynä hyvää, ravitsevaa ja terveellistä, usein myös edullista. Tietenkin tulee suosia ns. lähiruokaa.
6. Esität eräällä Internetin keskustelupalstalla outoja kommentteja ja väitteitä. Pitävätkö ne paikkansa? Läheskään kaikki nimissäni kirjoitettu tai sanottu ei ole totta. Kirjoitan aina vain rekisteröitymistä vaativilla sivustoilla ja aina omalla nimelläni. Kaikki muu nimissäni kirjoitettu, sanottu tai Internetissä julkaistu on todennäköisesti valhetta. Mielipiteitteni johdosta olen joutunut erilaisten viharyhmien ja häiriintyneiden yksilöiden vainon kohteeksi. He ovat vastuussa näistä valheellisista kirjoituksista, kommenteista ja väitteistä.
7. Oletko Suojelupoliisin tai jonkun muun jännän organisaation salainen agentti? Vastoin Internetissä liikkuvia ”varmoja tietoja” en ole töissä Suojelupoliisissa enkä missään muussakaan poliisissa. En ole koskaan ollutkaan. En myöskään työskentele minkään poliittisen puolueen tai muun vastaavan organisaation palveluksessa. Teen tätä hommaa ihan puhtaasti veronmaksajapohjalta Suomen ja suomalaisten hyväksi.
8. Mikä on elämän tarkoitus? Elää ja kuolla, ei kai sillä sen kummempaa tarkoitusta ole?
POLITIIKKA9. Olet puolueeksi tähtäävän Muutos 2011 -yhdistyksen puheenjohtaja. Miten Muutos 2011 eroaa perussuomalaisista? Miksi äänestäjän kannattaisi äänestää nimenomaan teitä, eikä perussuomalaisia?Samalla lailla kuin kaikista muistakin puolueista eli hyvin merkittävästi. Muutos 2011:n keskeinen teema on suora demokratia ja sen saaminen osaksi kunta- ja valtiotason politiikkaa. Haluamme lisätä kansalaisten valtaa, aktiivisuutta ja osallistumista. Emme halua saada valtaa itsellemme ja pönöttää turpeina onnemme kukkuloilla vuosikymmenestä toiseen. Muutos 2011 on kansanliike, jonka tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomaksi: kun meitä eniten jurppivat ongelmat on hoidettu, liike on tehnyt tehtävänsä.
10. Miksi et liittynyt perussuomalaisiin? Mitä vikaa heissä mielestäsi on? Entä mitä hyviä puolia? Kuten muillakin puolueilla, myös perussuomalaisilla tavoitteet ovat niin ympäripyöreitä, että ne voivat tarkoittaa ihan mitä vaan. Mitään erityistä vikaa heissä ei sinänsä ole, puolue puolueiden joukossa. Toisaalta mitään erityistä hyvääkään minun on vaikea keksiä sen paremmin persussuomalaisista kuin muista olemassa olevista puolueista.
11. Kilpailevat puolueet syövät toistensa mahdollisuuksia. Oletko valmis laittamaan Muutos 2011:n jäihin, jos perussuomalaiset ottavat sinut ja kaikki puolueenne ehdokkaat omalle listalleen? Näin se on, yhden ääni on toiselta pois. Puoluehankkeemme ei ole enää minun käsissäni, se menee eteenpäin riippumatta minun haluistani tai teoistani. Henkilökohtaisesti en olisi valmis missään tilanteessa laittamaan sitä ”jäihin”.
12. Mikä on tärkein yksittäinen asia, johon Muutos 2011 haluaa sitä muutosta? Perustuslain mukaan valta Suomessa kuuluu kansalaisille. Tällä hetkellä valta on anastettu pienen sisäpiirin haltuun. Haluamme palauttaa sen kansalaisille.
13. Muutos 2011:n kotisivuilta löytyy mainos, jossa lukee näin: ”Vapaassa maassa jokainen saa kaataa aamiaiskulhoonsa juuri sitä nestettä, mitä itse haluaa. Mutta kun kyse on yhteisistä muroista, sen on oltava sitä, mitä enemmistö kansasta sinne normaalisti kaataisi”. Voisitko selventää, mitä mainoksella tarkoitetaan. Mainos tarkoittaa sitä, että kansalaisten enemmistön tahtoa on noudatettava niin maahanmuuttoon kuin murojen syömiseenkin liittyen. Jos enemmistö kansasta haluaa kaataa muroihinsa piimää tai etikkaa, niin siitä sitten vaan. Jos enemmistö sen sijaan ei niitä sinne halua kaataa, on heidän tahtoaan noudatettava. Vähemmistö ei siis voi päättää, mitä enemmistö joutuu sietämään. Saman tulee päteä myös maahanmuuttopolitiikkaan.
14. Minkä nykyisen puolueen kanssa Muutos 2011 voisi tehdä yhteistyötä? Kaikkien niiden kanssa, jotka ajavat samoja tavoitteita kuin me. Tästä seuraa kääntäen se, että en näe mitään mahdollisuuksia yhteistyöhön RKP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Tavoitteet ovat niin erilaiset.
15. Solmiiko Muutos 2011 tulevissa vaaleissa vaaliliittoja muiden pienpuolueiden kanssa? Periaatteessa ihan mahdollista. Realistisia vaaliliittokumppaneita tosin ei tällä hetkellä mielestäni juurikaan ole.
16. Olisitko valmis eurovaaliehdokkaaksi ja kuntavaaliehdokkaaksi Muutos 2011:n riveistä? Vastaan molempiin kyllä.
17. Osallistuuko Muutos 2011 presidentinvaaleihin 2012? Todennäköisesti. Ehdokkaasta en osaa sanoa mitään. Minä se en kuitenkaan ole. Tai mistä sitä ikinä tietää…
18. Oletko valmis ottamaan Olavi Mäenpään mukaan Muutos 2011:een? Minä en yksin päätä tällaisista asioista, vaan Muutos 2011:n jäsenet ja hallitus. Henkilökohtaisesti en olisi valmis ottamaan Olavia mukaan ainakaan Muutos 2011:n hallitukseen. Olavin näkemykset, tavoitteet ja keinovalikoimat eroavat liian paljon omistamme.
19. Voitko kuvitella olevasi joskus jonkin muun puolueen ehdokkaana vaaleissa? Minun on hyvin vaikea samaistua nykyisiin puolueisiin ja niiden yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Ne eivät aja Suomen tai tavallisten kansalaisten asiaa. Ne ajavat vain omia ja suppeiden sisäpiirien etuja. Jos olisi ihan pakko johonkin liittyä, niin kyseeseen voisi tulla joko perussuomalaiset tai – niin hassulta kuin se agnostikon sanomana ehkä kuulostaakin – kristilliset. Näiden puolueiden arvomaailma ja tähänastinen toiminta ovat lähimpänä sydäntäni.
20. Mitä sinulta Muutos 2011:n puheenjohtajana kysytään liian harvoin? Mitkä sinua kiinnostavista teemoista ovat jääneet liian pienelle huomiolle tässä puoluehankkeessa? Ehdottomasti suora demokratia ja sen positiiviset vaikutukset ummehtuneeseen politiikkaan. Se olisi merkittävä parannus nykyiseen suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. Siitä puhuisin paljon mieluimmin kuin monesta muusta jutusta, josta olen viime kuukausina joutunut puhumaan.
21. Mihin valiokuntiin pyrit, mikäli pääset kansanedustajaksi? Tässä järjestyksessä: sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, ympäristövaliokunta ja hallintovaliokunta.
22. Mitä olet mieltä nykyisestä kansanedustajien määrästä? Vähemmälläkin tultaisiin mainiosti toimeen. Päätöksethän tekevät lähinnä poliittiset virkamiehet, valtiovarainministeri ja pääministeri. Kansanedustajat ovat lähinnä tahdottomia sätkynukkeja.
23. Mitä mieltä olet Euroopan Unionista? EU tulisi palauttaa takaisin pelkäksi talous- ja rahaliitoksi. Päätäntävaltaa tulisi palauttaa merkittävästi takaisin Suomeen. Liittovaltiota EU:sta ei saa muodostaa koskaan.
24. Miten tutustuit Jussi Halla-ahoon? Eräs kaverini suositteli Halla-ahon ”Scriptan” lukemista. Myöhemmin tutustuin Jussiin myös henkilökohtaisesti eurovaaleihin liittyvän valitsijayhdistyksen asioissa.
25. Miten tutustuit Hommafoorumiin? Käytin Jussin ”Scriptan” vieraskirjaa ulkomaalaislakiadressini markkinointiväylänä. Kun vieraskirja suljettiin, siirryin Hommafoorumille.
26. Vastustatko oikeusministeriön työryhmän rikoslain 11. luvun 10. §:ään esittämää muutosta ”vääränlaiseen materiaaliin” linkittämisestä? Kyllä. Oikeusministeriön työryhmä haluaa kieltää "vääränlaiseen materiaaliin" linkittämisen. Tämä kuulostaa Itä-Saksalta enkä minä halua elää sellaisessa. Kuka määrittelee sen, mikä on "vääränlaista materiaalia"? Veikkaan tuota samaista oikeusministeriön työryhmää.
MAAHANMUUTTO JA ETNISET VÄHEMMISTÖT 27. Miksi kiinnostuit kritisoimaan nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa? Kiinnostuin asiasta ihan puhtaasti veronmaksajapohjalta. En ymmärrä, miksi Suomi yrittää pelastaa koko maailmaa, vaikka omatkin asiat ovat retuperällä ja huono-osaisia löytyy omasta takaa. Toisekseen nykyinen holtiton maahanmuuttopolitiikka on selkeä osoitus siitä, mitä siitä seuraa, kun maasta puuttuu todellinen demokratia ja aito kansalaisten kuuleminen. Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka – tai oikeastaan sen puuttuminen – ovat yksi vakava oire Suomessa vallitsevasta näennäisdemokratiasta.
28. Oletko pannut merkille, että monikultturistit ovat muuttaneet taktiikkaansa? Olen. Koska monikulttuurisuususkovaisilla ei edelleenkään ole mitään oikeita perusteluita tavoitteilleen, he yrittävät lamauttaa keskustelun täysin turhalla höpötyksellä.
29. Tuleeko maamme perinteisten vähemmistöjen (saamelaiset, suomenruotsalaiset, tataarit ja romanit) erityisasemaa tai oman kielen opetusta edelleen tukea? Ei tule. Myöskään uusien vähemmistöjemme erityisasemaa tai oman kielen opetusta ei tule millään tavoin tukea. Esimerkiksi ns. kansallispukuja tai vastaavia ei tule kustantaa verovaroin. Vähemmistöt voivat kaikki toki itse vaalia perinteitään ja opiskella omaa kieltään, mutta omalla kustannuksellaan. Suomenkielinen opetus riittää. Ruotsinkieliset voivat toki opiskella ruotsiksi, mikäli se ei aiheuta erityisiä kustannuksia kyseisessä kunnassa. Suomenkielisille ruotsia ei tule pakolla opettaa. Ruotsinkieliset sen sijaan tulisi velvoittaa opiskelemaan suomea, sillä suomi on valtakieli Suomessa.
30. Mitkä tarkalleen ovat ne kansainväliset sopimukset, jotka ohjaavat osaltaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, ja joihin Suomi on sitoutunut? Tähän kysymykseen ei moni kansanedustaja ole kyennyt vastaamaan, vaikka noihin sopimuksiin vedotaan aina, kun halutaan olla puuttumatta humanitaariseen maahanmuuttoon. Käsitykseni mukaan myös vetoaminen ”kansainvälisiin sopimuksiin” on joko suoraa valehtelua tai vaihtoehtoisesti tietämättömyyttä (vertaa ainainen höpötys työvoimapulasta, jota ei todellisuudessa koskaan tule). Minun tiedossani ei ole kuin Geneven pakolaissopimus. Lisäksi Euroopan unioni velvoittaa jäsenmaita harjoittamaan tietynlaista maahanmuuttopolitiikka. Suomi soveltaa näitä vaatimuksia maahantulijan näkökulmasta huomattavasti myönteisemmin kuin monet muut unionin jäsenmaat.
31. Onko Suomessa nykyisin liikaa maahanmuuttajia? Onko mielestäsi voitava määritellä joku raja sille, kuinka paljon Suomessa on a) ulkomaiden kansalaisia, b) ulkomailla syntyneitä, c) vieraita kieliä (muita kuin suomea tai ruotsia) äidinkielenään puhuvia? Ei ole olemassa mitään maahanmuuttajien minimi- tai maksimimäärää. Kyse on ihmisistä. Minkäänlaisten rajojen määrittely kysymillesi asioille ei ole tarpeen. Olennaista on, että jokainen maahantulija pystyy itse perustelemaan ja aukottomasti selvittämään, miten aikoo Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa hyödyttää. Kaikkien Suomessa pysyvästi asuvien tulee puhua sujuvaa suomea tai ruotsia. Muita vaihtoehtoja ei tule hyväksyä.
32. Millä kriteereillä Suomeen tulevia maahanmuuttajia on mielestäsi valikoitava? Koulutus, ammattitaito, ikä, jäljellä olevien työvuosien määrä, terveys sekä valmius ja henkilökohtainen motivaatio omaksua suomen kieli ja kulttuuri. Maahan pyrkivällä ei tietenkään saa olla rikosrekisteriä.
33. Hyväksytkö ketkä tahansa työperäiset maahanmuuttajat riippumatta heidän kulttuuritaustastaan? Kyllä, mikäli kohdassa 32 esittämäni kriteerit täyttyvät, heillä on työpaikka jo valmiina eivätkä he ole tulossa polkemaan suomalaisten duunarien palkkatasoa.
34. Pitäisikö ulkomaalaisilla mielestäsi olla oikeus saada oleskelulupa ja ajan myötä kansalaisuus pelkän avioliiton perusteella? Oleskelulupaa tai kansalaisuutta ei tulisi saada pelkästään avioliiton perusteella, vaan myös kohdan 32 kriteerit pitää täyttyä.
35. Mistä maista Suomeen pyrki erityisesti niitä ns. sosiaaliturvapaikanhakijoita? Ulkomaalaisviraston mukaan viime vuonna (2009) turvapaikan sai 116. Yhteensä myönteisen oleskelulupapäätöksen sai 1373 ulkomaalaista. Vähän yli sata (116) henkilöä siis oli oikeutettu Geneven pakolaissopimuksen mukaisesti saamaan turvapaikan ja suojelua. Vastaavasti 1257 (!) henkilöä sai jäädä Suomeen touhuilemaan omiaan jollain muulla statuksella kuin turvapaikka. Nämä ihmiset eivät ole siis Geneven sopimuksen mukaisia pakolaisia vaan jotain muuta. Eniten (absoluuttisina henkilömäärinä) hylkääviä päätöksiä saivat hakijat Irakista, Afganistanista, Bulgariasta, Iranista, Venäjän federaatiosta ja Somaliasta. Sama toistuu myös laskettaessa kielteisen päätöksen saaneiden suhteellisia osuuksia (http://www.migri.fi/netco.../content.asp?article=3127). Koska en ole venkoileva ammattipoliitikko, vastaan suoraan: sosiaaliturvapaikanhakijoita tulee Suomeen merkittäviä määriä mm. Bulgariasta, Somaliasta, Afganistanista, Iranista ja Irakista. Toivottavasti nuo virrat saadaan tukittua mahdollisimman pian. Esimerkiksi heti.
36. Ovatko kaikki ilman pakolaisstatusta saapuvat sosiaaliturvapaikanhakijoita vai onko joukossa myös niitä, jotka todella tarvitsevat turvapaikkaa, vaikka eivät pakolaisstatusta voikaan saada? Eivät tietenkään ole. Joukossa on aina yksittäisiä ihmisiä, jotka todellisuudessa tarvitsevat henkilökohtaisen vainon vuoksi aidosti suojelua, mutta eivät sitä välttämättä saa, koska järjestelmä tukkeutuu sosiaaliturvapaikanhakijoista ja heidän perusteettoman asiansa käsittelystä. Erityisesti minua raivostuttaakin sosiaaliturvapaikanhaussa juuri se, että todelliset hädänalaiset eivät välttämättä saa apua ja suojelua, koska sosiaalituristit ovat tukkineet turvapaikkajärjestelmän. Muun muassa näistä syistä Muutos 2011 on ensimmäisenä järjestönä, liikkeenä, puolueena jne. Suomessa ehdottanut turvapaikanhakujärjestelmän täydellistä uusimista. Jostain syystä mikään media ei ole halunnut siitä uutisoida, vaikka esim. ehdotamme pakolaiskiintiön nostamista tuhanteen (http://muutos2011.fi/pdf/16.3.2010%20Maahanmuuttoasenteet.pdf).
37. Missä menee asiallisen, kriittisen maahanmuuttokeskustelun ja rasismin raja? Mikä ei ole enää sallittua avoimen keskustelun nimissä? Riippuu siitä, mitä rasismilla tarkoitetaan. Itse tarkoitan rasismilla toimintaa, missä ihmisiä arvotetaan ja kohdellaan eri lailla etnisen taustan tai ihonvärin vuoksi. Tuollainen toiminta on yksiselitteisesti tuomittavaa. Asiallisen, kriittisen maahanmuuttokeskustelun ja rasismin raja menee siinä, jos kokonaisia yhteisöjä aletaan leimata pelkän ihonvärin tai etnisen taustan vuoksi. Itse en henkilökohtaisesti pidä siitä, että esimerkiksi somaleja yhteisönä leimataan mätämunayksilöiden takia. Ihmisiä pitää arvioida yksilöinä tekojensa kautta, ei ihonvärin, uskonnon, etnisen taustan tms. kautta.
38. Sanoit, että rasismia on syrjintä etnisen taustan tai ihonvärin perusteella. Onko mielestäni rasismia syrjiä uskonnon perusteella? Ei ole. Uskonto ei ole etninen tausta tai ihonväri. Se on valintakysymys.
39. Aleksander Stubb sanoi (HS 19.3.2010) näin: “Maahanmuuttokriittinen näkökulma, se ääripää, dominoi keskustelua. Keskustelu on liian yksipuolista. Siinä haiskahtaa rasismi, siinä haiskahtaa nationalismi, populismi ja muukalaisviha.” Mitä mieltä olet väitteestä? Miten itse kuvailisit Suomessa tällä hetkellä käytävää maahanmuuttokeskustelua mediassa ja sosiaalisessa mediassa? Stubbin jutut haiskahtavat vahvasti eräältä ruskealta luonnontuotteelta. Ymmärrän – mutta en ole samaa mieltä enkä hyväksy – toki Stubbin kannan, hän ja Katainen kun leikkisivät mieluiten suuria eurooppalaisia valtiomiehiä kuin kyläpoliitikkoja. Ihan ymmärrettävää, mutta ei tuosta hyvästä nyt kannattaisi vielä koko maata myydä. Nationalismissa ei mielestäni ole mitään vikaa. Ainakin minä olen ylpeä siitä, kuinka pieni kansakuntamme on pärjännyt taloudellisesti, tieteissä, taiteissa, urheilussa jne. Jos näin ei olisi, niin miksi tänne sitten tälläkin hetkellä tunkee tuhatmäärin ihmisiä toiselta puolelta maapalloa?
40. Onko suomalaisilla moraalista velvoitetta auttaa sellaisia hädänalaisia, jotka eivät ole Suomen kansalaisia? Ei ole, jos suomalaiset eivät ole itse olleet sotkua aiheuttamassa. Jos Suomen valtio esim. myisi aseita kriisialueille, niin tuolloin moraalinen velvollisuus syntyisi. Käsitykseni mukaan Suomi ei tällaista harrasta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Suomi voisi auttaa vieraiden maiden kansalaisia. Tämän tulisi kuitenkin perustua kansalaisten enemmistön selkeään tahtoon ja tapahtua kansakuntamme kantokyvyn mukaisesti. Ei kuulosta mielekkäältä, että 5 miljoonan ihmisen velkainen kansakunta leikkii koko maailman omaatuntoa.
41. Onko maahanmuutossa ja monikulttuurisuudessa hyviä puolia? Kysymys ei ole mielekäs. Onnistunut maahanmuutto on sellaista, että kenenkään ei tarvitse miettiä, onko tästä nyt jotain hyötyä tai haittaa tai mitkä ovat hyvät ja huonot puolet.
42. Millaisen sanakirjamääritelmän antaisit termille ”maahanmuuttokritiikki”? Maahanmuuttokritiikki = vallitsevan maahanmuuttopolitiikan, sen käytänteiden ja seurausten pohtimista, arviointia ja arvostelua. Maahanmuuttokritiikki kritisoi erityisesti harjoitetun maahanmuuttopolitiikan lieveilmiöitä ja avoimen yhteiskunnallisen keskustelun puuttumista poliittisessa agendassa, valtamediassa ja tiedemaailmassa. Maahanmuuttokritiikki ei ole rasismiksi kutsutun ilmiön synonyymi.
43. Voidaanko työvoimapulasta selvitä ilman maahanmuuton lisääntymistä? Suomessa ei ole koskaan ollut työvoimapulaa, vaikka hallituksen pääargumenttina maahanmuuton lisäämiseen työvoimapula onkin. Maailmalla talousasiantuntijat puhuvat aivan muuta. Länsimaissa on tapahtumassa voimakas rakennemuutos, jonka seurauksena työvoiman tarve pikemminkin vähenee kun kasvaa. Automaatio ja muualle siirtyvä teollisuus tekevät yhä useammasta työttömän. Maapallon suurin ongelma on kehittyvien maiden väestönkasvu. EU:n viimeinen arvio Suomen tilanteesta on lohduton. Vuonna 2010 ja 2011 työttömyysprosentti on vähintään 11. Se tarkoittaa yli 300 000 työtöntä. Todellisuudessa työvoiman ulkopuolella ja ilman kunnon palkkatyötä olevien määrä on huomattavasti suurempi. Tilastoja on siivottu kurssien ja työharjoittelun avulla. Työvoimakoulutuksessa ja erilaisilla toimenpiteillä sijoitettuna oli n. 80 000 henkilöä syyskuun 2009 tilaston mukaan. Arviolta 100 000 nuorta on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella ja suuressa vaarassa syrjäytyä pysyvästi. Nousukauden huipulla syyskuussa 2006 työttömyysaste oli 6,8 % ja työttömiä oli 179 000. Keväällä 2007 vastaavat luvut olivat 7,5 % ja 197 000. Koko nousukauden ajan Suomen työttömien määrä pysytteli 200 000 tuntumassa! Suomessa ei siis ollut työvoimapulaa edes voimakkaimman nousukauden aikana, mutta siitä huolimatta hallitus ja pääoppositiopuolue SDP jankuttavat työvoimapulasta. Työvoimapulan sijaan Suomessa on erittäin huonosti hoidettua ja kohdennettua työvoimapolitiikkaa.
44. Onko ihmisten vapaa liikkuvuus kyseenalaistamaton oikeus ja itseisarvo? Sinänsä ihmisten vapaa liikkuvuus on kannatettava asia, mikäli he maksavat ihan itse kaikki kustannukset. En pidä lainkaan pahana, että Suomeenkin tulee eri alojen huippukoulutettuja ammattilaisia kehittämään Suomea yhdessä suomalaisten kanssa. Sen sijaan siinä en näe mitään järkeä, että Suomeen haalitaan luku-, kirjoitus- ja kielitaidotonta väkeä, jotka eivät koskaan tule tätä yhteiskuntaa millään lailla hyödyttämään.
45. Miten voitaisiin kantaa vastuu ihmisistä, jotka nyt joutuvat lähtemään pakolaisiksi omasta maastaan? Suomi voi valtion taloudellisen tilanteen sen mahdollistaessa halutessaan auttaa näitä ihmisiä heidän kotimaataan lähellä olevissa turvallisissa maissa. Tämä helpottaa heidän palaamistaan kotimaahansa tai sen turvallisiin osiin olojen rauhoituttua tai vainon loputtua. Ihmisten auttaminen heidän kotimaansa lähialueilla on taloudellisempaa ja ekologisesti kestävämpää kuin heidän siirtämisensä toiselle puolelle maapalloa, missä ihmisen ekologinen jalanjälki on huomattavan suuri. Ihmismassojen siirtäminen matalan kulutuksen maista korkean kulutuksen maihin moninkertaistaa luonnonvarojen kulutusta ja kiihdyttää osaltaan mahdollista ilmastonmuutosta.
46. Voitaisiinko kulttuurien kohtaamisiin ja/tai monikulttuurisuuteen liittyvät ongelmat poistaa vähentämällä maahanmuuttoa? Helposti sopeutuvat maahanmuuttajat aiheuttavat vähiten monikulttuurisuuteen liittyviä ongelmia. Tästähän Suomessa on esimerkkejä, esim. Suomen tataarivähemmistö. Valtaväestöön verrattuna hyvin erilaisilla kulttuuritaustoilla varustetuilla ihmisillä on paljon erilaisia vaikeuksia sopeutua Suomeen: kieli, ilmasto, uskonto, kulttuuriset tavat ja käytännöt (esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo) jne. He tarvitsevat jatkuvasti mittavaa rahallista, materiaalista ja muuta tukea ja apua, joka pääsääntöisesti on pois valtaväestön heikko-osaisilta ja muuten haavoittuvilta ryhmiltä. Tämä kiristää kantaväestön asenteita entisestään.
47. Entä suomalaisten maastamuutto (eli suomalaiset maahanmuuttajina jonkun muun valtion näkökulmasta): onko sille vaihtoehtoja ja kenelle se on ongelma? Suomesta on pääsääntöisesti aina lähdetty tekemään töitä ja sitä on pääsääntöisesti tehtykin ja hyvin ahkerasti. Toki poikkeuksiakin varmasti löytyy. Tälläkin hetkellä Suomesta ulkomaille lähtevät ovat korkeasti koulutettua työväkeä, joista monissa maissa suorastaan tapellaan, esim. suomalaiset sairaanhoitajat. Mielestäni onkin outoa, että Suomeen tuotetaan ammattitaidotonta halpatyövoimaa maailmalta, mutta kukaan ei laita tikkua ristiin sen eteen, että saisimme nuo hyvin koulutetut suomalaiset ammattilaiset takaisin. Elinkeinoelämän edustajilla on selvästi tarkoituksena luoda Suomeen uusi koulutuksellinen ja ammatillinen alaluokka, jolla voidaan tarvittaessa teettää kaikki vähiten kvalifikaatiota vaativat tehtävät. Palkka on sitten luonnollisesti sen mukainen. Tällä strategialla suomalaisten työläisten palkat ja muut edut lyödään kerralla 1900-luvun alun tasolle. Silloin, kun tälle uudelle alaluokalle ei löydy mitään pätkätyötä, tappavat he aikaa veronmaksajien kustannuksella. Heidät maahan tuottaneet suuryritykset eivät luonnollisestikaan osallistu kustannuksiin millään lailla, ne korjaavat vain halpatyövoiman suomat hyödyt.
48. Millaista olisi hyvä maahanmuuttopolitiikka? Keitä täällä asuisi ja millaisilla ehdoilla? Unelmatilanne olisi sellainen, että kaikilla suomalaisilla olisi koulutustaan vastaavaa työtä, josta he saisivat sellaisen palkan, että sillä elää. Mukavaa olisi, jos työ olisi vielä henkilökohtaisesti tyydyttävää. Ne tehtävät, joihin ei oikeasti Suomesta löydy osaajia, olisi täytetty ulkomaalaisella osaavalla työvoimalla. Mistä maasta he ovat, minkä värisiä he ovat, mitä uskontoa he tunnustavat jne. ei ole mitään merkitystä. Olennaista on vain se, että he tekevät töitä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi ja sopeutuvat niihin tapoihin ja normeihin, joita kansalaisten enemmistö pitää sopivana. Eli käyttäytyvät suunnilleen niin kuin tässä maassa pitääkin käyttäytyä. Omista tavoistaan yms. ei tietenkään tarvitse luopua, kunhan eivät vaadi mitään erityiskohtelua veronmaksajien rahoilla.
49. Kannatatko, että rikoslain 11. luvun 10. §:stä (liittyen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan) poistetaan viittaus panetteluun ja solvaukseen? Kyllä. Panettelu ja solvaus ovat niin epämääräisiä ja hyvin subjektiivisia käsitteitä, että lakitekstiin ei tule sellaisia sisällyttää. Esimerkki: minua saa huoletta solvata kaljuksi läskiksi, ei vaikuta minuun mitenkään. Joku toinen sen sijaan saattaa vetää pingispallot moisesta nokkaan ja nopeasti. Toisaalta olen kalju läski, joten on siinä ja siinä, onko kyse solvaamisesta vai tosiasioiden toteamisesta.
50. Pitäisikö "työperäisillä" maahanmuuttajilla olla oikeus saada jäädä Suomeen myös työttömäksi jouduttuaan? Koskeeko tämä oikeus myös heidän puolisoitaan, lapsiaan, tms. perheenjäseniään? Työntekijän oleskeluluvalla maassa oleskelevilla verot, sairasvakuutusmaksut yms. sivukulut asianmukaisesti hoitaneilla ulkomaan kansalaisilla ja heidän perheillään tulee olla oikeus Suomen sosiaaliturvaan, esimerkiksi julkiseen terveydenhoitoon ja sairauspäivärahaan sekä työssäoloehdon täytyttyä väliaikaisesti myös työttömyyspäivärahaan. Maksimiaika voisi olla 6-8 kuukautta.
TYÖ JA TYÖLLISYYS 51. Miten työttömiä voisi kannustaa pätkätöihin? Ehdotan seuraavanlaista ”tasausjärjestelmää”: työtön voi ottaa vastaan alle kuukauden mittaisia pätkätöitä ilman, että hänen työttömyyskorvaustaan leikataan välittömästi. Sen sijaan leikkaukset tehdään seuraavan kalenterivuoden tammikuussa, jolloin aiheetta saadut työttömyyskorvaukset peritään takaisin. Näin vastaanotettu pätkätyö ei katkaise työttömyysturvaa ja hankaloita arjesta selviytymistä. Toisaalta yhteiskunta ei myöskään maksa aiheettomia sosiaalietuuksia, vaan perii ne takautuvasti takaisin.
52. Mitä mieltä olet ns. kansalaispalkasta? Suhtaudun ajatukseen kielteisesti. Työn ja toimeentulon on aina liityttävä olennaisesti toisiinsa. Perustuslaki korostaa jokaisen ensisijaista vastuuta pitää huolta omasta ja huollettaviensa toimeentulosta. Sosiaaliturvan pitää olla luonteeltaan kannustavaa ja ohjata kansalaisia hakeutumaan palkkatyöhön. Liian korkea sosiaaliturva aiheuttaa helposti tilanteen, jossa sosiaaliturvalla eläminen on työntekoa huomattavasti kannattavampaa. Tämä synnyttää erilaisia kannustinloukkuja ja edelleen rakenteellista työttömyyttä. Tällaiset epäterveet järjestelmät on purettava ja työnteosta tehtävä aina sosiaaliturvaa huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto.
LAPSET, NUORET JA KOULUTUS 53. Millä koulukiusaaminen saadaan kuriin? Velvoittamalla lastensa kasvatuksen ja valvonnan laiminlyövät vanhemmat maksamaan kiusatuille merkittäviä rahallisia korvauksia. Euro on hyvä konsultti tässäkin asiassa! Opettajien taakaksi koulukiusaamisen kitkemistä ei voi yksin sälyttää. Yleensä opettaja on täysin aseeton (tämänkin) ongelman edessä, mikäli kiusaajan vanhempia ei asia kiinnosta. Useimmiten ei kiinnosta. Lisäksi kiusaajat tulee lähettää erikseen kiusaajia varten perustettaviin oppilaitoksiin. Nykykäytännössähän useimmiten uhri joutuu vaihtamaan koulua.
54. Mistä lasten ja nuorten pahoinvointi johtuu? Mitä sille voisi tehdä? Monen lapsen ja nuoren elämästä puuttuu arjessa läsnä oleva, välittävä ja koulunkäyntiä tukeva aikuinen. Aikuinen, joka rohkaisisi sekä toisi uskoa välillä niin harmaaseen tulevaisuuteen, tukisi itsenäistymistä ja kasvua tasapainoiseksi aikuiseksi. Huolenpidon, välittämisen ja terveen vuorovaikutuksen sijaan monen lapsen ja nuoren taustalta löytyy avioero, perherakenteiden yleistä murentumista, heikkoa vanhemmuutta tai vanhemmuuden puuttumista kokonaan. Ulospäin tämä näyttäytyy vanhempien välinpitämättömyytenä, yhteistyöhaluttomuutena sekä voimattomuutena asettaa lapsille ja nuorille turvallisuutta tuovia rajoja. Joidenkin perheiden ongelmat ovat hyvin vaikeita ja useiden eri syiden yhteisvaikutuksen tulosta. Niiden käsittely edellyttää moniammatillista osaamista, kokonaisvaltaista paneutumista koko perheen tilanteeseen sekä asianmukaisia tukipalveluita koko perheelle.
55. Peruskoulun opetussuunnitelmaa ollaan uudistamassa merkittävästi. Tulevaisuuden lukujärjestyksessä on mm. sellaisia aineita kuin teknologia, finanssilukutaito ja riskienhallinta. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Lapsille ja nuorille ei tule opettaa tuollaista uusliberaalista soopaa vaan ihan yleisiä elämänhallintataitoja: ravinnon ja levon merkitystä, oman talouden ylläpitoa, ruuan laittoa, kotitaloustöitä, käytöstapoja, yksinkertaisten pankkiasioiden hoitoa, kulutuskriittistä ajattelua, säästäväisyyttä, ympäristönsuojelua jne.
56. Mitä mieltä olet (korkeakoulu-)opiskelijoiden tilanteesta? Kaikkien asteiden opiskelijoiden asema on erittäin huono, osittain jopa kestämätön. Jostain syystä ammattiin opiskelevat nuoret – eli juuri he, joiden tätä kauheaa työvoimapulaa tulisi olla torjumassa – ovat erityisen kyykytyksen kohteina. Esimerkiksi, jos alle 20-vuotias perheetön opiskelija opiskelee toisen asteen oppilaitoksessa (esimerkiksi ammattikoulussa), voivat hänen vanhempiensa tulot pienentää hänen opintorahansa määrää tai estää sen myöntämisen kokonaan. Alle 18-vuotiaan ammattiin opiskelevan vanhempien tulot voivat pienentää myös asumislisän määrää tai estää sen myöntämisen kokonaan. Näin vaikka opiskelija ei saisi vanhemmiltaan tukea sentin senttiä. Lähtökohta lain säätäjällä näyttää siis olevan se, että kaikilla vanhemmilla on rahaa ja halua kouluttaa lapsensa ammattiin. Parhaimmassa tapauksessa omassa asunnossaan itsenäisesti asuva suomalainen 20-vuotias korkeakouluopiskelija saa tukea yhteiskunnalta 298 euroa (opintoraha) + 201,6 euroa (asumislisä) = 499,60 euroa. Hän saa siis noin 500 euroa kuukaudessa valtiolta tukea siitä, että satsaa itseensä ja omaan tulevaisuuteensa sekä samalla myös suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen. Opiskelijoilla on lisäksi mahdollisuus nostaa valtion takaamaa opintolainaa. He joutuvat luonnollisesti maksamaan sen takaisin aivan niin kuin minkä lainan tahansa. Osa lainaehdoista määräytyy valtiontakauksen perusteella. Sen sijaan esimerkiksi lainan korko ja takaisinmaksuaikataulu ovat opiskelijan ja pankin välinen asia. Useimmiten tämä tarkoittaa täysin markkinahintaista lainaa samalla korolla, jolla esimerkiksi vakituisessa ansiotyössä käyvät kansalaiset ottavat lainansa. Mielestäni on häiriintynyt ajatus, että juuri ne ihmiset, jotka yrittävät ponnistella elämässään eteenpäin, joutuvat elämään markkinakorkoisella lainarahalla. Samaan aikaan epämääräiset pummit, sosiaaliturvapaikanhakijat, työnvieroksujat ja juopot nostavat työttömyyskorvausta ja viinarahaa sossusta tekemättä mitään elämäntilanteensa korjaamiseksi. Tähän on saatava muutos: opintotukea tulee nostaa, opiskelijoille tulee tarjota ilmainen ruokailua ja terveydenhoito. Lisäksi heille tulee rakentaa halpoja asuntoja. Rahat tähän otetaan epämääräisiltä pummeilta ja sosiaaliturvapaikanhakijoilta.
57. Pitääkö Suomen tarjota ilmainen opiskelu kaikille maailman ihmisille? Ei missään tapauksessa. EU-alueen ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille tulee asettaa lukukausimaksut, jotka kattavat täysimääräisesti heidän opinnoistaan Suomelle aiheutuvat kustannukset. Valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin jäävä ulkomaalainen voi vähentää maksamansa maksut täysimääräisesti verotuksessaan kymmenen (10) vuoden ajalle jaksotettuna.
58. Montako tutkintoa veronmaksajien pitää kustantaa samalle ihmiselle? Korkeintaan kolme, yksi noin kymmenessä vuodessa. Jos ja kun joku tykkää opiskella lisää, niin tehkööt sen omilla rahoillaan.
59. Usein kritisoidaan esimerkiksi naistutkimuksen ja sosiologian kaltaisia oppiaineita ja verovarojen käyttöä tällaisten aineiden opetukseen. Mitä mieltä olet asiasta? Naistutkimus on mielestäni huuhaata. En ole ikinä ymmärtänyt, mitä ne ovat tutkivinaan ja miksi. Sosiologia sen sijaan on varsin hyödyllinen tiede, jonka avulla pystytään hahmottamaan ja selittämään monia hyvinkin merkittäviä ja monimutkaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ongelmia, esimerkiksi nuorten poliittinen passiivisuus tai syrjäytyminen.
PERHE 60. Pitäisikö kantaväestön mahdollisuuksia perustaa perhe ja hankkia lapsia parantaa? Jos pitäisi, niin miten? Pitäisi. Esimerkiksi tarjoamalla lapsiperheille pitkäaikaista korotonta valtion asuntolainaa ja rakentamalla nimenomaan lapsiperheille tarkoitettuja asuinalueita, joilta ensiasunto löytyisi hyvin pienellä pääomalla. Valtio antaisi osan lainoista anteeksi aina, kun perheeseen syntyy uusi lapsi. Tähän luodaan luonnollisesti väärinkäytökset estävä järjestelmä ja em. tukimuotoa sovelletaan vain niihin nuoriin, jotka hoitavat opiskelunsa, työnsä, veronmaksun, perheensä jne. Lapsilisiä tulee korottaa merkittävästi. ”Lapsellisille” opiskelijoille tulee maksaa korotettua opintorahaa. Lapset tulee nähdä kansakunnan rikkautena ja voimavarana, ei taakkana tai rahareikänä.
61. Mitä mieltä olet miesten asemasta naisiin verrattuna? Naisiin ja miehiin tulee suhtautua täsmälleen samalla lailla kaikissa elämäntilanteissa pois lukien raskauteen ja synnytykseen liittyvät seikat. Tällä hetkellä miehet ovat monessa suhteessa heikommassa asemassa suhteessa naisiin. Tämä on merkittävä ongelma. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite, jonka lähtökohtana on tähän asti ollut naisten aseman parantaminen. Keskustelu ei saa kuitenkaan koskea pelkästään naisten aseman parantamista, vaan huomiota tulee kiinnittää entistä enemmän myös miesten aseman parantamiseen. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei merkitse samanlaisuuden vaatimusta vaan sitä, että naisten ja miesten erilaisuus ei saa johtaa eriarvoiseen asemaan tai kohteluun yhteiskunnassa. Vain näin menetellen voidaan saavuttaa aito sukupuolten välinen tasa-arvo eli tilanne, jossa kumpaankaan sukupuoleen ei kohdistu suoraa, epäsuoraa eikä rakenteellista syrjintää.
62. Subjektiivinen päivähoito-oikeus? Mikäli molemmat tai toinen vanhemmista on kotona, lapsilla ei tule olla päivähoito-oikeutta.
63. Hyvätuloisten lapsilisä? Perheitä on monenlaisia, samoin elämäntilanteita. Nykyinen käytäntö on hyvä.
64. Mitä mieltä olet lasten oikeuksista ja päihdeäitien pakkohoidosta? On tilanteita, joissa lapsen oikeuksien tulee aina mennä vanhempien oikeuksien edelle. Yhteiskunnan pitää turvata lasten oikeudet erityisesti silloin, kun vanhemmat eivät kykene, jaksa tai halua hoitaa ja kasvattaa lapsiaan. Näissä tapauksissa viranomaisten tulee välittömästi ja kaikkia tarvittavia keinoja käyttäen puuttua lapsen kehitystä vaarantaviin laiminlyönteihin. Käytännössä tämä saattaa tarkoittaa keinoja, joihin nykyisissä viranomaiskäytänteissä ei Suomessa välttämättä ole totuttu. Kyse voi olla esimerkiksi huumeäitien pakkohoidoista, lasten tehostetuista huostaanotoista ja lasten pysyvästä sijoittamisesta sijaisperheisiin. Lapsiperheiden ja vanhempien tukemista erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa tulee lisätä siinä määrin, että lasten huostaanotto on vasta viimeinen käytettävissä oleva keino. Tukimuotoja, joihin yhteiskunnan tulee ohjata varoja, ovat esimerkiksi perheneuvolat, ystävätoiminta, viikonloppukodit sekä riittävä psyykkinen hoito sitä tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Raskaana oleva nainen tulee voida pakottaa hoitoon aina, mikäli hän käytöksellään jollain tavoin vahingoittaa vielä syntymätöntä lastaan. Vahingoittamistapa voi olla esimerkiksi alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käyttö tai muista syistä johtuva puutteellinen elämänhallinta. Lastensuojeluun tulee lisätä merkittävästi resursseja. Sijaisperheiden löytämistä pitää tehostaa ja sijaisperheitä tukea yhteiskunnan toimesta. Myös erilaisia nuoriin perheisiin kohdistuvia tukitoimia tulee lisätä merkittävästi. Tällaisia tukitoimia ovat esimerkiksi tuettu työllistäminen, edulliset asumismahdollisuudet, tehostetut neuvolapalvelut, arjen ja elämänhallinnan tuki sekä korotettu lapsilisä. Lasten psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista koskemattomuutta ei saa loukata vanhempien uskonnon perusteella. Ei minkään uskonnon.
65. Kannatatko, että laki lapsipornografian levittämisen estotoimista kumotaan? Kyllä. Lapsipornoa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tulee määrätietoisesti vastustaa, pedofiilit vangita ja hukata sellin avain ikuisiksi ajoiksi tai tehdä heidät muulla tavoin pysyvästi vaarattomiksi. Tämä tapahtuu poliisin määrärahoja ja virkoja lisäämällä sekä asianmukaisten hoitolaitosten määrää lisäämällä. Lapsiporno, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö tai mikään muukaan mielipuolten touhu ei katoa rakentamalla ennakkosensuurijärjestelmää, joka voi itse mielivaltaisesti määritellä, mikä on kiellettyä ja mikä ei. Tuollainen käytäntö ei myöskään kuulu länsimaiseen sivistysvaltioon.
66. Mitä mieltä olet homojen ja lesbojen parisuhteista ja adoptio-oikeudesta? Rekisteröidyn parin mahdollisuus sisäiseen adoptioon lienee perusteltu uudistus. Todellisuudessa lakimuutos ei juurikaan muuttanut adoption kohteena olevien lasten arkista elämää. He olisivat osa näitä homo- ja lesboperheitä joka tapauksessa; riippumatta siitä, onko heidät adoptoitu vai ei. Lisäksi on muistettava aina myös se, että jompikumpi parisuhteen osapuolista on heidän biologinen vanhempansa. Ulkopuolista adoptiota homo- ja lesbopareille en sen sijaan hyväksy missään tapauksessa. En siis hyväksy sitä, että homo- tai lesbopari adoptoi itselleen lapsen, jonka biologinen vanhempi kumpikaan heistä ei ole. Vaikka nykyisin ei välttämättä ole mediaseksikästä puhua miesten ja naisten välisistä eroista ja malleista, niin puhunpa nyt kuitenkin. Naisen ja miehen mallit ovat lapselle ja nuorelle tärkeitä kasvun osatekijöitä matkalla kohti tasapainoista aikuisuutta. Erityisesti korostan miehen mallia, joka etenkin poikalapsilla on hyvin tärkeä aikuiseksi kasvamisen väline riippumatta lapsen tai nuoren kulloisestakin ikä- tai kehityskaudesta. En tietenkään tarkoita, että yksinhuoltajaäidit olisivat jotenkin kyvyttömiä kasvattamaan lapsiaan. Jokainen, jolla on murrosikäinen lapsi, tietää kuitenkin varmasti, että kestämistä on monesti kahdellakin aikuisella. Syy yksinhuoltajaperheiden lasten monesti yleisempiin ja vakavampiin ongelmiin ja erilaiseen oirehtimiseen johtuu yksinkertaisesti siitä, että yhdellä vanhemmalla ei ole lapselleen yhtä paljon aikaa kuin kahden vanhemman perheissä. Lapsi tarvitsee sekä isää että äitiä. Siksi suhtaudun kielteisesti myös yksinäisten naisten keinohedelmöityksiin. Erityisesti vastustan niitä silloin, jos hoidot tapahtuvat yhteiskunnan eli veronmaksajien rahoilla.
TALOUS JA VEROTUS 67. Puhtaasti talouspoliittisesti ajatellen, oletko enemmän vasemmalla vai oikealla? Sekä että. Kannatan perinteistä hyvinvointivaltiota, jossa lapsista, vanhuksista, sairaista ja muista ns. haavoittuvista ryhmistä pidetään huolta, kuitenkin kohtuullisin kustannuksin. Yrittäjiä arvostan ja yrittäjyyttä tulisi tukea ja ihmisiä kannustaa yrittäjyyteen. Verotusta tulisi karsia. Omistamisesta ei saa rangaista moninkertaisin veroin ja veronluonteisin maksuin, esimerkiksi perintövero tai auton käyttömaksu tulisi poistaa kokonaan.
68. Miten Amero tulee vaikuttamaan euroalueen talouskehitykseen? En osaa sanoa. En tunne asiaa, eikä minulla ole aikaa eikä henkilökohtaista kiinnostusta siihen perehtyäkään. Uskon, että koko euroalue kaatuu omaan mahdottomuuteensa hyvin pian.
69. Kiinan valtava dollarivaranto hiertää Yhdysvaltojen ja Kiinan välejä. Onko mielestäsi olemassa suurikin vaara, että Kiina horjuttaa markkinoita heikentääkseen euroa? Varmasti, noinhan sitä talouspolitiikkaa nimenomaan tehdään. Seuraavien vuosikymmenien aikana Kiina tulee kyykyttämään sekä Yhdysvaltoja että euroaluetta ennen näkemättömällä tavalla.
70. Onko Suomen valuuttalainan sitomisella puntaan suojavaikutuksia valuuttamarkkinoilla? En osaa sanoa. En tunne asiaa, eikä minulla ole aikaa eikä henkilökohtaista kiinnostusta siihen perehtyäkään.
71. Miten Suomi pysyy kilpailukykyisenä globalisaation yhä vain kiihtyessä? Valitettavasti Suomella ei ole tällä hetkellä eikä käsittääkseni aivan lähipiirissäkään mitään merkittäviä menestyksen eväitä. Uutta Nokiaa ei ole saatu aikaiseksi. Suomi tulleekin taantumaan rajusti seuraavan 20 vuoden aikana. Nyt olisi viimeinen hetki alkaa valmistautua tulevaan sekä taloudellisesti että henkisesti.
72. Mitä Suomen pitäisi tehdä, jotta pärjäisimme talouskilpailussa tulevaisuudessakin? Hyvä kysymys, johon on vaikea vastata. Yrittäjyyttä ja oma-aloitteisuutta on tuettava voimakkaasti, jotta olisi edes teoriassa mahdollista synnyttää uusia taloudellisesti hyödynnettävissä olevia innovaatioita. Lisäksi koulutus on kohdistettava oikein. Kaikenmaailman huuhaa-koulutus (eli ns. ”hatuntekokurssit”), jonka tarkoituksena on vain tarjota ihmisille mahdollisuus toteuttaa itseään, on lopetettava välittömästi.
73. Millä tavalla kaivoslakia pitäisi mielestäsi uudistaa? En ole perehtynyt asiaan, mutta ihan jo maalaisjärjellä todeten luonnonvarat tulee pitää suomalaisessa omistuksessa. Kaivosvaltauksia ei saa tehdä niin, että toisen elinkeinonharjoittajan mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan vaarantuu tai vaikeutuu kohtuuttomasti.
74. Pitäisikö suomalaisten veronmaksajien osallistua Kreikan talouskriisin hoitamiseen? Ehdottomasti ei. Menköön nurin vaan, itsehän ovat oman soppansa keittäneet.
75. Luettele taloudellisesti oleellisia säästökohteita, joista nipistämällä tai jopa runsaasti leikkaamalla julkista taloutta voisi keventää. Valtion ja kuntien tulee vastata vain niille laissa säädetyistä velvollisuuksista. Kunnalle laissa säädettyjä tehtäviä ovat terveydenhuolto, perusopetus, päivähoito, sosiaalihuolto, lastensuojelu, vanhusten-, vammaisten- ja päihdehuolto, toimeentulotuki, kaavoitus, ympäristönkäytön valvonta, teiden ja katujen ylläpito sekä pelastustoimi. Valtion tehtäviin kuuluu huolehtia yhteisten varojen käytöstä, lakien säätämisestä, oikeuslaitoksen ylläpitämisestä, korkeakoulutasoisista koulutuspalveluista, maanteistä, poliisitoimesta, maanpuolustuksesta sekä sosiaaliturvasta ja siihen liittyvistä erilaisista tulonsiirroista, joita ovat esimerkiksi lapsilisät, asumis- ja opintotuki. Mihinkään muuhun julkisen sektorin ei tule varoja osoittaa. Julkisen sektorin toimintaa on tehostettava ja työn tuottavuutta parannettava byrokratiaa keventämällä. Byrokratian keventämisestä aiheutuva hallintovirkojen vähentäminen tehdään pääsääntöisesti eläkkeelle siirtymisen yhteydessä, jotta työttömyys ei lisäänny. Hyödyttömiä poliittisia virkoja ei jatkossa perusteta. Konkreettisia, välittömästi toteutettavia säästöehdotuksia:
Menoja on leikattava, tämä on absoluuttinen tosiasia. Menojen leikkaukset tulee toteuttaa hallitusti siten, että lakisääteiset palvelut ja kansalaisten turvallisuus eivät heikkene.
76. Pitäisikö keskimääräisiä työuria mielestäsi pidentää? Jos pitäisi, niin miten? Varmasti pitäisi, mutta todellisuudessa se ei liene mahdollista. Käytännössähän yli 45-vuotias on nykyisin monesti työmarkkinoiden ulkopuolella puhtaasti ikänsä puolesta. Toisaalta myös nuorisotyöttömyys on järkyttävällä tasolla. Ongelma ei siis ole se, että työurat olisivat liian lyhyitä vaan ongelmana on työpaikkojen puute. Myös ehdotus työpäivien lyhentämisestä, jotta työtä riittäisi useammalle, on tyhjää puhetta. Tuossa vaihtoehdossahan jaetaan paitsi työaika, myös palkka. Työpaikkojen pitää lisääntyä, muuten hukka meidät perii.
77. Veropoliittiset kantasi? Palkkatyöstä tasavero, suuruusluokaltaan suunnilleen 20 %. Nykyinen pääomavero on sopivan suuruinen.
78. Taloudellinen määritelmäsi köyhistä/keskituloisista/hyvätuloisista/eliitistä? Kategoristen rajojen laittaminen on vaikeaa ja usein myös harhaanjohtavaa, sillä toimeentuloa ei määritä pelkästään tulot vaan myös menot. Ne puolestaan saattavat olla itsestä riippumattomia (esimerkiksi kalliit lääkkeet vakavaan sairauteen) tai oman tyhmyyden syytä (esimerkiksi aivan liian suuri asuntolaina). Laitetaan nyt kuitenkin jotain summittaisia rajoja (yhden hengen talous). Köyhä: bruttoansio alle 1500 euroa/kk. Keskituloinen: bruttoansio noin 2200 euroa/kk. Hyvätuloinen: bruttoansio noin 3000 euroa/kk. Eliitti: bruttoansio noin 6500 euroa/kk.
79. Millaisia muutoksia palveluiden yksityistämiseen pitäisi tehdä, jotta se olisi aidosti järkevä ja kannattava tapa keventää julkista sektoria? Yhteiskunnan perustoimintojen kannalta elintärkeitä yksiköitä ei tule yksityistää. Tällaisia ovat esimerkiksi energiatuotanto, vesi ja jätteiden käsittely. Monia muita palveluja sen sijaan voitaisiin huoletta yksityistää. Esimerkiksi itse käytän nykyisin yksityisiä lääkäripalveluja niiden nopean ja helpon saatavuuden vuoksi. Tätä varten voitaisiin ottaa käyttöön palvelusetelit, joilla yksityisiä palveluja käyttävät voisivat kattaa osan kustannuksista. Toinen vaihtoehto olisi se, että nämä kustannukset voisi vähentää täysimääräisenä verotuksessa.
80. Valtion velka, löytyvätkö oikeat lääkkeet? Eivät löydy ainakaan nykyisten päättäjien voimin, sillä vuosikymmeniä vallassa ollut konsensuspolitiikka ja hyvä veli -järjestelmä ovat valitettavasti jo tehneet tuhonsa. Suomi ei pysty koskaan maksamaan velkojaan takaisin. Hyvä, jos selviämme edes koroista. Valtio ja kunnat eivät voi elää vuosikymmenestä toiseen velaksi maksamalla korkeita korkoja liikepankeille ja rahaa lainaaville valtioille. Valtion ja kuntien täytyy oppia elämään tulojensa ja varojensa mukaan ja säästää taloudellisesti hyvinä aikoina huonomman taloustilanteen varalle. Näin estettäisiin suuri osa niistä taloudellisista vaikeuksista, joita monella Suomen kunnalla tällä hetkellä on.
81. Onko yksityisautoilija pelkkä lypsylehmä? On. Siksi pyrin itse suosimaan joukkoliikennettä aina kun se vain on esim. aikataulujen tai yhteyksien kannalta jossain järkevissä mittasuhteissa. Työmatkat kuljen pääsääntöisesti linja-autolla, olen kulkenut jo kahdeksan vuotta. Tämä on ekologisestikin kestävämpää kuin yksityisautoilu.
82. Pitäisikö kannabiksen myynti laillistaa ja laittaa verolle? Entä pitäisikö kannabiksen kotikasvatus sallia? Mikäli kannabiksen kasvatus tapahtuu puhtaasti omaan käyttöön ja kasvatetut määrät ovat vähäisiä (2-3 kasvia), en näe asiassa kovin suurta ongelmaa. Lähinnä vertaisin touhua joidenkin kansalaisten kotiviiniharrastukseen. Poliisin vähäisiä resursseja ei tule käyttää kotikasvatuksen kitkemiseen, sillä saavutetut hyödyt eivät ole keskenään järkevässä suhteessa. Poliisin resurssit tulee kohdistaa ammattimaisen huumausainekaupan kitkemiseen. Suomessa on jo laillisessa käytössä erittäin vaarallinen ja helposti orjuuttava huume, viinahuume. Vaikka lukuisten eri tutkimusten mukaan kannabiksen todelliset haitat ovat vain murto-osa viinahuumeen vastaavista, en pidä tarpeellisena uusien huumausaineiden valmistamista myyntiin enkä myynnin laillistamista. Ennemminkin yhteiskunnassa tulisi käydä avointa ja ennakkoluulotonta keskustelua siitä, miksi niin monet ihmiset – ja etenkin lapset ja nuoret – joutuvat turruttamaan pahaa oloaan erilaisilla päihteillä, kannabistuotteet mukaan lukien. Lisäksi alkoholin saatavuutta tulisi rajoittaa merkittävästi.
USKONNOT 83. Olisitko valmis antamaan kristillisille päiväkodeille ja kouluille nykyistä helpommin toimintalupia, jos ne täyttäisivät alan yleiset normit ja toteuttaisivat hyväksyttyä opetus/toimintasuunnitelmaa? Olisin toki, mikäli eivät tarvitse yhteiskunnan rahaa senttiäkään. Omillaan saavat tehdä mitä lystäävät.
84. Millä tavalla torjuisit islamin uhkaa länsimaiselle yhteiskuntajärjestykselle Suomessa ja koko Euroopassa? En näe islamia tällä hetkellä mitenkään erityisenä uhkana Suomelle tai suomalaiselle elämänmenolle. Taustaorganisaationi Muutos 2011 on ehdottanut sellaisia merkittäviä uudistuksia Suomen ulkomaalais- ja kansalaisuuspolitiikkaan, jotka estävät tehokkaasti, ettei mikään uskonto jatkossakaan muodostu ongelmaksi Suomelle.
85. Mitä mieltä olet islamista? Uskonto uskontojen joukossa. Suhtaudun islamiin kuten muihinkin uskontoihin: kukin uskokoon mihin haluaa tai olkoot uskomatta. Mitään - korostan ei mitään - erivapauksia ei tule myöntää millekään uskonnolle - korostan ei millekään. Ei edes nykyisin omituisessa erikoissuojelussa olevalle islamille. Suhtaudun kielteisesti esimerkiksi lasten ympärileikkauksiin uskonnollisin syin ja perustein, naisten oikeuksien rajoittamiseen uskonnollisin syin ja perustein, seksuaalisten vähemmistöjen vainoamiseen uskonnollisin syin ja perustein jne. Nuo toimintamallit eivät ole tätä päivää, vaan edustavat sellaista mennyttä maailmaa ja aikakautta, johon missään tapauksessa ei ole syytä palata. Suomi on sivistynyt länsimainen oikeusvaltio. Haluan pitää sen jatkossakin sellaisena. Tulen tekemään kaikkeni, että näin myös tulee tapahtumaan. Mitä tulee islamin opettamiseen Suomen kouluissa, niin peruskoulussa ei tulisi opettaa mitään uskontoa erikseen vaan uskontoja tulisi käsitellä yhtenä osana esimerkiksi historian tai yhteiskuntatiedon opetusta. Yhteiskunnan tehtävä ei ole tarjota mitään uskonnollista opetusta.
86. Onko islam uhka demokratialle? Käsitykseni mukaan monessa islamilaisessa maassa on vakavia demokratiapuutteita. Suomen ei tulisi millään muotoa tukea kyseisten maiden tai niiden kansalaisten toimintaa.
87. Mitä mieltä olet Israelista ja juutalaisista? En mitään.
88. Onko ainoa maahanmuuttajien valikointikriteeri heidän "työperäisyytensä" vai olisiko mielestäsi aihetta kiinnittää huomiota tulijoiden kulttuuritaustaan tai uskontoon? Kulttuuritausta tai uskonto ei ole mielestäni kovin relevantti valintaperuste. Tärkeintä on se, mitkä ovat ihmisen henkilökohtaiset tiedot, taidot, motiivit, henkilökohtaiset ominaisuudet, asenne ja valmiudet kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan.
89. Kannatatko, että rikoslain 17. luvun 10. §:stä (liittyen uskonrauhan rikkomiseen) poistetaan 1. kohta? Kyllä. Uskonnot ja jumalat ovat aikuisten satuja. Vähän niin kuin Peukaloinen, Sepe Susi ja Rinsessa Ruusunen. Niitä tulee voida kritisoida. Jos joku haluaa niihin uskoa ja niitä palvoa, niin siitä vaan. Kyseiseen uskontoon tai jumalaan kuulumattomia ei pidä sotkea koko asiaan. Jokainen toki voi itse mielessään miettiä, onko vastaavaa hyötyä pilkata toisille tärkeitä asioita.
YMPÄRISTÖ, LUONTO JA ELÄIMET 90. Oletko oikeasti citykanien ystävä? Olen kaikkien eläinten ystävä. Niidenkin, joita toiset ihmiset syystä tai toisesta pitävät haitallisina, vastenmielisinä tai muuten vaan turhina. Ymmärrän toki, että citykanit ovat ongelma. Ikävää kuitenkin on se, että – taas kerran – viattomat eläimet joutuvat kärsimään typerien ihmisten takia.
91. Mikä on suhteesi ydinvoimaan? Entä vesivoimaan? Entä turpeen käyttöön energianlähteenä? Ydinvoima on puhdas ja vaaraton energianlähde, kunhan pelit ja rensselit rakennetaan ohjeiden ja määräysten mukaan ja pidetään kunnossa. Myös ydinjätteen loppusijoitus tulee olla asianmukaista. Uusia ydinvoimaloita tosin tuskin enää tarvitaan, sillä Suomen energiasyöppö teollisuus ajetaan tätä menoa alas viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Sen jälkeen pärjätään paljon vähemmälläkin sähköllä. Myös vettä, turvetta ja puuta tulee käyttää energianlähteenä, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa eikä kuormita kohtuuttomasti luontoa ja ympäristöä.
92. Mikä on suhteesi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen? En ole lainkaan vakuuttunut koko ilmastonmuutoksesta enkä etenkään siitä, voiko ihminen vaikuttaa siihen mitenkään. Niin tai näin, ihmisten tulisi joka tapauksessa pyrkiä elämään niin, että emme turhaa kuluta luonnonvaroja emmekä kuormita luontoa muutenkaan kohtuuttomasti. Tässä on ihmiskunnalla tarpeeksi haastetta mahdollisesta ilmastonmuutoksesta riippumatta.
93. Mikä on suhteesi luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen? Hyvinvoiva luonto on perusedellytys ihmisen hyvinvoinnille. Kannatan ympäristöä ja luontoa säästäviä ja suojelevia ekologisia ratkaisuja sekä kestävän kehityksen periaatteita. Ihmisen pitää ymmärtää vastuunsa luonnosta, eläimistä ja toisista ihmisistä, niin nykyisistä kuin tulevistakin sukupolvista. Tämän vastuullisuuden pitää näkyä sekä tuotannossa että kuluttamisessa. Kansakuntien tulee pyrkiä turvaamaan sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Ympäristö, ihminen ja talous tulee ottaa tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa maailmanlaajuisesti, alueellisesti sekä paikallisesti. Ihmisen toiminta tulee sopeuttaa luonnon kestokykyyn kansalaisten perushyvinvoinnista kuitenkaan tarpeettomasti tinkimättä. Hyvinvoinnin edellytykset tulee siirtyä jatkossakin sukupolvelta toiselle. Erityisen lähellä sydäntäni on luonto ja sen suojelu. Luontoon kohdistuva uhka on lähes yksinomaan ihmisen toiminnan tulosta. Jokaisen velvollisuus on pyrkiä suojelemaan luontoa mukaan lukien eri eliölajit, luontotyypit, luonnon monimuotoisuus sekä luonnonkauneus ja erilaiset maisema-arvot. Luontoa tulee suojella maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti mukaan lukien meret, ilmakehä ja ilmasto. Kaikilla elävillä olennoilla on oikeus tuskattomaan elämään, hyvinvointiin, lisääntymiseen ja ylipäänsä elämään. Niitä tulee kohdella hyvin ja niiden elämää tulee kunnioittaa. Niillä tulee olla oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tästä syystä en hyväksy esimerkiksi eläinten tehotuotantoa tai turkiseläinten tarhausta. Eläinten oikeuksien toteutuminen tulee varmistaa lainsäädännön keinoin. Asianmukaisesti järjestäytyneille, rekisteröityneille ja viranomaisten hyväksymille toimijoille, jotka ajavat luonnon, luonnonarvojen ja eläinten oikeuksia, tulee myöntää valtuudet ajaa luonnon ja eläinten etua tuomioistuimissa silloin, kun ihmiset ovat rikkoneet niiden hyvinvointia vastaan. Niille tulee myöntää myös riittävä rahoitus valtion varoista. Näin varmistetaan, että ko. seikat tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi.
GLOBAALI MAAILMA 94. Mitä olet mieltä ns. globaalista vastuusta? Nykyisin muodissa olevasta ”globaalista vastuusta” huolimatta suurin osa maailman ongelmista on paikallisia. Siksi myös ratkaisut ovat paikallisten ihmisten käsissä. Ongelmien ratkaisut vaativat heidän sitoutumistaan niiden tavoittelemiseen ja samalla itse parantamaan omia elinolojaan. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Suomi on pieni ja voimavaroiltaan rajallinen kansakunta. Siksi suomalaisten tulee kantaa osansa globaalista vastuusta ennen kaikkea Suomen valtion rajojen sisällä. Emme me pysty koko maailmaa pelastamaan!
95. Maapallon liikakansoitus? Maapallon suurin ongelma on kehittyvien maiden väestönkasvu. Siksi kehitysapua tulee käyttää tehokkaaseen väestön määrän kasvun hillitsemiseen ja laskuun. Nykyisen kaltainen kehitysapupolitiikka on merkittävä väestön rajua kasvua lisäävä tekijä etenkin Afrikassa. Väestönkasvu puolestaan kuluttaa kiihtyvällä nopeudella maapallon rajallisia resursseja. Lisäksi se aiheuttaa sotia ja erilaisia konflikteja, laajaa nälänhätää sekä Länsi-Eurooppaan suuntautuvaa elintasopakolaisuutta.
LAIT JA TURVALLISUUS 96. Pitäisikö Suomeen saada riippumaton perustuslakituomioistuin? Sille olisi varmasti tarvetta ja käyttöä, mutta kun ottaa huomioon a) kuka sinne valitsee jäsenet ja b) kenen etuja nämä jäsenet ajavat, on tuo aivan turha projekti.
97. Heitetäänkö tuleva aselaki roskiin vai jatketaanko uuden asekätkennän valmistelua? Aselakiuudistusta ei tarvita. Säilytetään nykyinen aselaki ja samalla nykyiset aseet laillisina. Näin kenenkään ei tarvitse kätkeä mitään.
98. Pitäisikö kansalaisilla olla suurempi oikeus puolustaa itseään, läheisiään tai omaisuuttaan? Kyllä. Kansalaisilla tulisi olla täysi oikeus (tietenkin myös vastuu toimenpiteiden asianmukaisuudesta) puolustaa itseään, läheisiään ja omaisuuttaan kaikin mahdollisin käytettävissä olevin keinoin.
99. Pitääkö lakeja noudattaa vai voiko niitä kiertää tarpeen vaatiessa, esimerkiksi turvapaikkamummojen kohdalla? Lait on tehty noudatettavaksi eli pitää noudattaa. Mummot lentokoneeseen ja takaisin kotimaahansa.
100. Mitä ajattelet maanpuolustuksesta? Ei NATOlle. Hyvin koulutettu ja asianmukaisesti varustettu reserviläisarmeija ja pakollinen asevelvollisuus takaavat Suomen itsenäisyyden jatkossakin. Nykyinen käytäntö on siis hyvä. Lisää rahaa puolustusvoimille: jos emme itse puolusta / kykene puolustamaan itseämme, ei sitä tee kukaan muukaan. Lähinnä päinvastoin. Kertausharjoituksia tulisi lisätä merkittävästi ja ostaa lisää jalkaväkiaseita panssarien ja helikopterien tuhoamiseen. Niille on ensin käyttöä jos niille ylipäätään on käyttöä. Lisäksi Suomen tulee ns. pyyhkäistä sillä maamiinakiellolla. Lisää miinoja varastoon vaan. On sitten mitä kylvää maastoon, jos tarvetta tulee. |